Martti Sirola: julkaisematon lännensarjakuva

Sarjakuvantekijä ja kuvittaja Martti Sirola sai aiemmin tällä viikolla Sarjakuvaseuran myöntämän Puupäähattu-tunnustuksen ansioituneesta sarjakuvaurasta. Sarjakuvaseuran julkaiseman tiedotteen mukaan "Sirola ammentaa aiheensa kansanhuumorista, Suomen historiasta ja luonnosta". Itse muistan Sirolan parhaiten nuorten lasten seikkailuleikkejä kuvanneesta Apassit-sarjakuvasta, jota tuli lapsena luettua paljonkin. Muistan myös lukeneeni paljon Sirolan hölmöläissarjakuvia.

Helsingin Sanomien uutisjutun ja haastattelun mukaan Sirola aloitti kuitenkin lännensarjakuvan tekijänä! Hän teki taideteollisesta 1970-luvun alussa valmistuttuaan länkkärialbumin nimeltä "Saapaskukkula" (eli "Boothill"), mutta kustantaja (Weilin + Göös ilmeisesti, koska tämä julkaisi niin Apassit-alpparit kuin Hölmölä-kirjatkin) ei kirjaa julkaissut, vaan toivoi, että Sirola tekisi jotain realistista. Syntyi Apassit-sarja (sarjan nimikin tietysti kertoo, että Sirolaa kiinnostivat lännenaiheet). Edit: itse en tätä enää muistanut, mutta Vesa Kataiston mukaan ensimmäisessä Apassit-kirjassa kyse on nimenomaan inkkariseikkailusta, toki kuvitellusta, mutta kuitenkin.

Kuva: Timo Ronkainen

Helsingin yliopiston kirjaston Cafe Rotundassa on Sirolan originaalien näyttely, jossa on ilmeisesti yksi näyte julkaisemattomasta albumista (kuvassa vasemmalla ylhäällä). Tarina vaikuttaa Sierra Madren aarre -tyyppiseltä aarteenetsinnältä, tyyli taas viittaa spagettiwesterneihin. Komean näköistä kamaa, toivottavasti koko seikkailu Sirolalta vielä löytyisi, niin voisi ainakin haaveilla nyt kokonaan uudesta albumista.

Cafe Rotundan näyttelyssä myös nuoruuden harjoitelma, jossa intiaanit ja cowboyt kovassa taistelussa keskenään!

Kuva: Henry Söderlund

Tapani Koivula: Aamutähti

Kustantajan selostustekstistä:

Aamutähti — Unikuvia nykyhetkestä, arjesta ja universumista 

Sairastuttuaan Tapani Koivula päätti kirjoittaa romaanin, joka sisältäisi kaiken tärkeän elämästä - ja kuolemasta. Unimatkoillaan hän kohtaa nuotiotulen äärellä vanhan intiaani Morningstarin, joka paljastaa elämän ja universumin salaisuudet. Mukaan nuotiolle ilmestyy myös sielunkumppani, intiaanityttö Ada.

Jo 25 vuotta sitten englantilainen meedio kertoi Tapani Koivulalle hänen henkioppaastaan Morningstarista. Nuotiokeskusteluissa Morningstar kertoo portin avautuneen akashaan, ihmiskunnan yhteiseen tiedostoon. Hän korostaa, kuinka tärkeää on elää täysipainoisesti nykyhetkeä, johon samalla sisältyy ikuisuus. Unimatkojen aikana intiaaniopas tarjoilee visioita ihmiskunnan aamutaipaleelta sekä tulevista kohtalon hetkistä vuonna 2023.

PS. Aamutähti ei ole ainoa suomalaisen kirjailijan tekemä kirja, jossa intiaaneilla on hallussaan muinaista, mahdollisesti ulkoavaruudesta peräisin olevaa viisautta. Väinö Lehtosen Dox, alaotsikolla Kertomus muinaisesta Meksikosta (Kristosofinen kirjallisuusseura, 1971), käsittelee samaa aihetta, erotuksena on vain se, että Koivulalla Morningstar on ilmeisesti Pohjois-Amerikan tasankointiaani, Lehtosella kyse on muistaakseni maya-intiaaneista.

PS2. Aamutähdestä on myös sarjakuvaversio, raumalaisen Esa EQ Halmisen kuvittama.

Martti Viitalan Buffalo Bill -sarjakuva

Taas asia, josta en tiennyt mitään! Martti Viitala -niminen kuvittaja ja sarjakuvantekijä teki vuonna 1951 Mantereen sarjakuvalehteen jatkosarjaa Buffalo Billistä. Tässä Timo Ronkaisen juttu Kvaak-sarjakuvaportaalista. Ronkaisen lyhyt arvio: "Viitalan Buffalo Bill on aivan toimivaa ja viihdyttävää, joskin melko yllätyksetöntä peruslänkkäriä. Kiero seriffi apureineen varastelee postivankkureiden rahakuljetuksia, ilkeät roistot kärkkyvät vanhan mainari-Benin kultaa ja muuta sellaista. Osa tarinoista on suhteellisen onnistuneita ja pientä dramatiikkaakin on saatu mukaan."

Ja tässä vielä Kvaakista keskusteluketju Viitalasta, mukana Viitalan lapsenlapsi!